Hirvieläinten metsästyssääntö 2017- 2018

1. YLEISTÄ

Seurueet suorittavat itsenäisesti Mynämäen Erä ry:lle myönnettyjen hirvien, valkohäntäpeurojen sekä metsäkauriiden metsästyksen. Hirven metsästys tapahtuu kahdessa eri ryhmässä: Kivikylä ja Korpi. Valkohäntäpeuran metsästys tapahtuu alueryhmittäin. Metsäkauriin metsästys tapahtuu metsästyslain ja -asetusten mukaan. Seuralle myönnetyt hirven ja peuran kaatoluvat, lukuun ottamatta peijaisia ja mahdollisesti muuhun seuran yleishyödylliseen käyttöön tarvitsemia lupia joista päättää johtokunta, jaetaan näille ryhmille niiden täysivaltaisten (nk. jakojäsenten) jäsenten lukumäärien suhteessa. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuuden periaatetta: jokaisella hirvieläinseurueiden jäsenellä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. Hirvieläinten metsästyssääntö vahvistetaan vuosittain kesäkokouksessa.

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA, LUPA-ASIAT

Seura luovuttaa vuokraamansa maat myös hirvieläinseurueiden käyttöön ja pidättää samalla valtuudet maiden vaihtoon muiden seurojen kanssa tarkoituksenmukaisten hirvieläinmetsästysalueiden muodostamiseksi. Metsästysmaiden vuokrauksesta päävastuun kantaa johtokunta ja käytännön toimia johtavat nk. aluevalvojat. Hirvi- ja peuraluvat anotaan yhteislupana Mynämäen rhy:ltä/Riistakeskukselta. Yhteislupaosakkaat jakavat saadut luvat sovitusti seuroilleen. Kaatolupa- yms. asioissa seuraa edustavat puheenjohtaja ja jahtipäälliköt. Metsästysalueista ja kieltoalueista pidetään karttaa, joka on myös hirvieläinseurueiden käytössä.

3. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEIDEN MUODOSTAMINEN

A. Jahdin päätös- ja järjestäytymiskokous maaliskuussa

Hirvi- ja peuraseurue muodostetaan maaliskuussa vuosikokouksen jälkeen. Hirvi- ja peuraseurueen järjestäytymiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen järjestäytyminen (puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat).
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ( vrt. seuran kokoukset ).
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Katsaus edellisen kauden jahtiin ja laskennan tulokset
6. Todetaan hirvijahtiin osallistujat
7. Valitaan hirvijahtipäälliköt
8. Todetaan peurajahtiin osallistujat
9.Valitaan peuramestari, varapeuramestari ja tarvittavat varapäälliköt.
10 Valitaan muut tarvittavat toimihenkilöt.(kaatotilastot, havaintokortit)
11. Käsitellään muut asiat.

B. Hirvi- ja peuraseurueiden järjestäytymiskokous syyskuussa

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen (puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat)
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus (vrt. seuran kokoukset)
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Todetaan hirvijahtiin osallistujat: -osuusjäsenet, -osuushinta, -harjoittelijat, -metsästävät jahtivieraat.
6. Todetaan myönnetyt hirvien kaatoluvat ja suoritetaan lupien jako porukoille. Käydään läpi jahtisuositukset.
7. Todetaan peurajahtiin osallistujat: -osuusjäsenet, -osuushinta, -harjoittelijat ja sijoitetaan ryhmiin.
8. Jaetaan peuraluvat ryhmille ja käydään läpi kaatosuositukset.
9. Todetaan valkohäntäpeurojen metsästysalueet ja alueiden päälliköt.
10. Valitaan muut tarvittavat toimihenkilöt.
11. Käsitellään muut asiat.

Hirviseurueen jäseneksi pääsevät ne metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat hyvämaineiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

– ollut seuran varsinaisena jäsenenä vähintään kaksi (2) vuotta tai varsinaisena ulkojäsenenä omistaa ja on luovuttanut seuran käyttöön hirvieläinmetsästyksen kannalta erittäin tärkeän maaalueen.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    — ollut vähintään kaksi (2) vuotta koejäsenenä hirviseurueessa, näistä yhden aseellisena ja suorittanut lain määräämän ammuntakokeen. Lisäksi seuran määräämät viisi harjoituskertaa vuosittain.

Peuraseurueen jäseneksi pääsevät ne metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat hyvämaineiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

– ollut seuran varsinaisena jäsenenä vähintään yhden (1) vuoden tai varsinaisena ulkojäsenenä omistaa ja on luovuttanut seuran käyttöön hirvieläinmetsästyksen kannalta erittäin tärkeän maalueen.
– peuranmetsästyksessä riittää yhden (1) vuoden koejäsenyys peuraryhmässä, mikä toteutetaan nimetyn jahti-isännän valvomana ja suorittanut lain määräämän ammuntakokeen. Lisäksi seuran määräämät viisi harjoituskertaa vuosittain.

Hirvi-ja / tai peuraseurueeseen voidaan johtokunnan harkinnan perusteella hyväksyä myös seuralle hirvenmetsästyksen kannalta erittäin tärkeän maa-alueen luovuttaneen maanomistajan rintaperillinen, jos tämä muutoin täyttää jäsenen tai ulkojäsenen ehdot.

4. METSÄSTYKSEN JOHTAMINEN JA MUUT TEHTÄVÄT

Seurueiden jahtipäällikön ja riittävän määrän varapäälliköitä valitsee seurueiden järjestäytymiskokoukset elokuussa. Myös muut toimihenkilöt valitaan näissä kokouksissa. Peijaisten järjestäjät valitaan seuran kesäkokouksessa.

Jahtipäällikkö ja / tai varapäälliköt johtavat metsästystä lain ja asetusten, metsästysseuralta tai järjestäytymiskokouksilta saamiensa määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Jahtipäälliköt valvovat, että tarpeelliset tilastot laaditaan ja virallista maanvuokraluetteloa kaatojen suhteen noudatetaan. Tilastot toimitetaan jahdin päätyttyä ao. kohteisiin.

5. JÄSENEN OIKEUDET

Seurueen jäsenellä on oikeus osallistua kokouksissa hirven, peuran ja kauriin metsästystä koskevaan päätöksentekoon sekä sovittuun lihaosuuteen. Kaatajan osuus saaliista on pää ja sarvet. Kaataja on se metsästäjä, joka on ampunut ko. eläimeen todennäköisimmin ensimmäisen kuolettavan laukauksen luodikolla (eläin kuolee kahden tunnin kuluessa) tai viimeisen haulikolla.  Epäselvissä tapauksissa kaatajan määrää jahtipäällikkö kuultuaan kaikkia asiaan osallisia ja asiasta tietäviä. Hirviseurueen jäsenellä on oikeus välivuosiin ja takaisinpaluuseen ”vanhana metsästäjänä”. Välivuotena ei saa lihaosuutta. Hirviseurueen kahdella jäsenellä, jotka ovat samasta ryhmästä, on keskinäisellä sopimuksellaan oikeus tulla ns. yhdellä osuudella metsästämään. Keskenään he sopivat yhden osuuden luvan maksusta, saaliin jaosta sekä jahtiin osallistumisestaan. Kumpikin voi osallistua jahtiin niin halutessaan. Muutoksista on henkilökohtaisesti ilmoitettava puheenjohtajalle tai sihteerille kesäkokoukseen mennessä. Halukkuudestaan edellä mainittuihin tapauksiin (välivuosi, yhteinen lupa) on jäsenen/jäsenten tehtävä ilmoitus viimeistään seuran kesäkokoukseen mennessä.

Seurueista eronnut / erotettu ei saa lihaosuuttaan eikä mitään muutakaan kiinteää tai irtainta seurueen omaisuutta tahi maksamiaan maksuja. Seurueiden jäsen voi tuoda jahtiin vieraanaan metsästyskautena seuran jäsenen ja yhden vieraskortin lunastaneen seuran ulkopuolisen henkilön. Ulkopuolisen vieraan voi tuoda useampana viikonloppuna hirviseurueen hyväksynnällä. Isäntä on vastuussa vieraastaan ja siitä että vieras tietää seurueiden ohjeet ja määräykset.

6. VIERAAT

Seurueiden jäsen voi tuoda jahtiin vieraanaan metsästyskautena seuran jäsenen ja yhden vieraskortin lunastaneen seuran ulkopuolisen henkilön. Ulkopuolisen vieraan voi tuoda useampana viikonloppuna hirviseurueen hyväksynnällä. Isäntä on vastuussa vieraastaan ja siitä, että vieras tietää seurueiden ohjeet ja määräykset. Aseen kanssa hirvieläinjahtiin osallistuvan vierasmaksu on 25 €/päivä. Lisäksi uroshirven kaataneen vieraan on maksettava kaatomaksua 10 €/sarvipiikki.

7. JÄSENEN VELVOLLISUUDET

Jäsen on velvollinen maksamaan järjestäytymiskokouksissa sovitun lupaosuuden/osallistumismaksun hinnan määräpäivään mennessä. Sovitun maksun ajankohdan suorittaminen on metsästykseen osallistumisen edellytyksenä. Mahdollisten käyttämättömien lupien maksua ei palauteta vaan käytetään seuraavan vuoden lupien maksuun. Jokainen osallistuja on velvollinen noudattamaan metsästyslakia, asetusta, muita metsästystä koskevia ohjeita ja määräyksiä, jahtipäällikön ohjeita ja määräyksiä ja muutoinkin edistettävä hyvää metsästystapaa. Tämä koskee erityisesti suhdetta maanvuokraajiin. Jäsenen on ampuma-aseen käytössä noudatettava erityistä huolellisuutta sekä ylläpidettävä ampumataitoaan seuran viikkoammunnoissa. Jäsen on velvoitettu huolehtimaan ampumansa saaliin pistämisestä ja suolistamisesta välittömästi kaadon jälkeen, sekä osallistumaan saaliin poiskuljettamiseen, teurastukseen ja muihin jatkotoimenpiteisiin siten, kuin on päätetty tai jahtipäällikkö määrää. Peurajahdissa jäsen on velvollinen ilmoittamaan seuraavan päivän kello 12.00 mennessä ryhmäpäällikölleen ja peuramestarille kaatamansa riistan tai hutilaukauksen. Haavakosta on ilmoitettava välittömästi.. Hirvenmetsästyksessä jäsen on velvollinen jahtikautena osallistumaan viikonlopun aikana järjestettäviin jahteihin. Seuraamuksettomia vapaapäiviä osuutta kohden voi jahtikauden aikana olla kolme (3), muista poissaolopäivistä määrätään 20 € sakko/päivä. Hirvieläinten maalaskentaan osallistumattomilta peritään poissaolopäivän mukainen maksu 20 €.

8. RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomuksista viranomaisille. Hänen on myös huolehdittava muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden tai määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia (varoitus, määräaikainen toiminta aseettomana ajomiehenä, poistaminen metsästyksestä loppupäiväksi). Päätöksistä on tiedotettava muulle seurueelle ja johtokunnalle. Kyseistä jahtipäivää ankarammista rangaistuksista tai pysyvästä erottamisesta seurueesta on tuotava johtokunnan päätettäväksi.

9. SAALIIN JAKO, MAANOMISTAJAN OSUUS, VUOKRALIHA

Ammutuista ja teurastetuista eläimistä toimitetaan vuokrasopimuksen tehneille tai sen uusineille seuraan kuulumattomille maanomistajille nk. vuokralihaa yhteensä 2 kg paistia ja 2 kg jauhelihaa (hirveä). Kaatolihaa toimitetaan seurueeseen kuulumattomalle maanomistajalle, jonka maalle eläin on kaatunut, seuraavasti: hirvestä yhteensä 2 kg paistia ja 2 kg jauhelihaa, peurasta n. 2 kg paistia tai makkaraa sekä kauriista n. 1 kg paistia tai makkaraa. Myös yhteisjahdeissa kaadetuista eläimistä on vietävä kaatoliha. Näiden velvollisuuksien jälkeen osuusjäsenet saavat jakotilanteessa tasaosuuden saaliista jollei muuta ole sovittu. Metsästysvieraiden mahdollisesta saalisosuudesta päätetään hyvissä ajoin ennen vieraan metsästyksen aloittamista. Peijaisiin varataan hyvissä ajoin ennen jahdin alkua riittävä määrä peuran ja hirven lihaosuutta. Osuus ei ole pois metsästävien ryhmien jaosta. Järjestäytymiskokouksessa päätetään, kuka tai ketkä ko. peijaistarpeet ampuu vuorollaan.

10. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

Jokaisen metsästäjän ja vieraan on noudatettava metsästyslakia ja asetuksia jonka lisäksi on perehdyttävä vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattava sitä. Tämä metsästyssääntö toimitetaan tiedoksi kaikille metsästäjille sekä vieraille ennen jahdin alkua, sekä Erän nettisivuille josta sen voi itselleen printata.

11. METSÄSTYS

HIRVI: Metsästys tapahtuu seuruemetsästyksenä, järjestäytymiskokouksessa määrättyinä päivinä jahtipäällikön/päälliköiden johdolla. Metsästystä voidaan harjoittaa erikseen ns. kyttäysjahtina jahtipäällikön luvalla ja antamillaan määräyksillä. Seuran myöntämät luvat jaetaan kummallekin ryhmälle tasan osuusjäsenien suhteessa.

PEURA: Metsästys tapahtuu määrättynä ajanjaksona alueryhmittäin tai erikseen koolle kutsuttuna seuruejahtina. Peuramestari neuvottelee ruokintapaikkojen pitäjien ja ryhmäpäälliköiden kanssa, missä seuruejahtia suoritetaan tasapuolisuutta noudattaen. Ryhmän jäsenet voivat suorittaa ns. kyttäysjahtia kuitenkin niin että vastaava päällikkö on asiasta tietoinen. Seuralle myönnetyt luvat jaetaan alueryhmille tasan niiden osuusjäsenten suhteessa. Ryhmän sisällä voidaan sopia päällikön johdolla miten metsästys suoritetaan.                                                    

Ehdoton metsästysmääräys: Alkukaudesta ammutaan vasoja, naaraita ja pikkupukkejaIsompien pukkien jahti alkaa vasta marraskuun 15. päivä alkaen sarvisääntöjä noudattaen. Muistakaa käyttää oranssia liiviä ja päähinettä.

HUOMIOITAVIA OHJEITA HIRVIELÄINMETSÄSTYKSEEN OSALLISTUVILLE

Noudata annettuja ohjeita ja määräyksiä. Tunne metsästyksestä säädetyt lait ja asetukset. Noudata seuran hyväksymää hirvieläinmetsästyssääntöä.

Valitse passipaikka mahdollisuuksien mukaan muuta maastoa korkeammalta. Näin pystyt ampumaan turvallisesti etualalle viistoon alaspäin.

Passiin asetuttuasi selvitä passinaapurisi ja ampumasektori, mihin voit vaaratta ampua. Lataa ase vasta passissa.
Ennen ampumista varmistu, että tausta on vapaa, tunnistat eläimen, aiottu laukaus on varma – etäisyys sopiva, ei esteitä maastossa, vauhti sopiva. Jos olet osumisesta vähänkin epävarma, jätä tuurilaukaus ampumatta. Laukauksen jälkeen seuraa eläintä.
Ellei merkkiä osumasta näy, ammu uusintalaukaus harkiten – tausta vapaa, etäisyys, turvallisuus.
Ellei kaatoa tule, merkitse maastoon ampumapaikkasi ja eläimen sijainti ampumishetkellä. Tee ilmoitus havainnoistasi välittömästi jahtipäällikölle, joka päättää jatkotoimista. Tahatonta vahinkoa ei tarvitse hävetä. Oikeat tiedot jouduttavat tapauksen selvittämistä.

Ajomiesten lähestyessä passiketjua, kuultusi vihellyksen tai tehtyäsi näköhavainnon, et saa enää ampua. Poista panokset aseestasi passipaikalla.

Hirvihaukulle menee vain ajomiehenä toimiva koiran ohjaaja. Ajomies ampuu vain todella harkiten – totea että laukaus on turvallinen – muut ajomiehet, passiketju, tiet, liikenne jne.

Kaikki jahtiin liittyvät työt kuuluvat jokaiselle vapaaehtoisuuden pohjalta. Menettele myös näin.

Alkoholi ei kuulu hirvieläinjahtiiin. Jos otat, poistut juhlimaan muualle.

Vältä turhaa ajelua, useampi passimies mahtuu samaan autoon. Älä riko teitä äläkä milloinkaan aja autolla pelloilla ilman maanomistajan lupaa.

Kunnioita maanomistusoikeutta, ylläpidä porukkahenkeä, huomioi toisen mielipide, säilytä erämiehelle kuuluva huumori. Metsästyksen parissa liikkuessasi olet ympäristön ”silmätikkuna” joten toimi aina sen mukaisesti.